Vastapainon julkaisemat Open Access -kirjat

 

Sinivalkoisia sotureita — Suomalaismiehet asevelvollisina, sotilaina ja veteraaneina

Marko Tikka toim.

"Mennyttä ei voi muuttaa, mutta tulkinnat voivat muuttua rajusti. Jatkosodassa kärsitty murskaava tappio muuttui vuosikymmenten varrella torjuntavoitoksi."

Valkoinen sankari, epäluuloinen suojeluskuntalainen, asevelvollinen punikki, vaikeneva SS-mies, jermu, paikastaan yhteiskunnassa taisteleva veteraani, myyttinen sankarihahmo, hyvä brändi; Lauri Törni vai Simo Häyhä? Mielikuvat suomalaisesta miehestä sotilaana ovat vaihdelleet vuosisadan aikana rajusti.

"Sinivalkoisia sotureita" on seitsemän historiantutkijan tutkielma itsenäisyytemme ajan suomalaisista miehistä sotilaina, sankari-ihanteiden ja käytännön kokemusten ristipaineessa. Aihepiirinsä kiistattomat asiantuntijat Anders Ahlbäck, Jussi Jalonen, Ville Kivimäki, Olli Kleemola, Andre Swanström, Ilari Taskinen ja Marko Tikka tarkastelevat suomalaisen sotilaan hahmoa sisällissodasta Nato-Suomeen.

Sotilaan rooli on määritellyt paitsi miehisyyttä, myös miesten roolia yhteisössä ja politiikkaa. Se on osa historiallista muistiamme ja kansakunnan keskeisiä myyttejä. Tämä pohdinta on tärkeä ajassa, jossa suomalaista sotilasta ja sotilaallisuutta osana yhteiskuntaa jälleen uudelleenmääritellään.

Kirja on ajankohtainen nyt, kun turvallistaminen ja militarisoituminen jäsentävät julkista keskustelua ja poliittista päätöksentekoa.

Sisällys

JOHDANTO: Sinivalkoisen sankarin paluu? 7
Marko Tikka ja Anders Ahlbäck

VALKOINEN ON YKSI VÄRI. Suojeluskuntalaisuus yhtenä
sisällissodan jälkeisten vuosien kansalaisuuden muotona 19
Marko Tikka, Tampereen yliopisto

KENTÄLTÄ JA KASARMISTA. Suomalainen
sotilas 1920- ja 1930-luvulla 47
Anders Ahlbäck, Stockholms universitet

TEOLOGIT TAISTELUSSA. Akateemisen Karjala-Seuran
sotilaspastorit valkoisen sotilasihanteen julistajina
ja toteuttajina jatkosodassa 85
André Swanström, Åbo Akademi

IHMISENÄ VAI SANKARINA SODASSA? Maskuliinisuus
törmää sotakokemuksiin 121
Ilari Taskinen, Tampereen yliopisto

ASEVELJISTÄ VETERAANEIKSI. Kotiinpaluu, tappion
kokemus ja entiset sotilaat sodan jälkeen 1944–1960 153
Ville Kivimäki, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura

”SIKSI KYSYVÄT LAPSEMME: MIKSI TE MENITTE SINNE”
Veteraanipolven asema suomalaisessa 1960- ja
1970-lukujen yhteiskunnassa 215
Olli Kleemola, Turun yliopisto

UUSPATRIOTISMIN RIEMUVUODET. Suomalaisen
uusisänmaallisuuden läpimurto ja hegemonia 1990–2017
Jussi Jalonen, Oulun yliopisto 251

SATA VUOTTA MIELIKUVIA SUOMALAISISTA

SANKAREISTA 251

VIITEET JA KIRJALLISUUS 255
 

ISBN 978-952-397-193-6 (painettu kirja)

ISBN 978-952-397-218-6 (PDF-kirja)

DOI: 10.58181/VP9789523971936

 

Kenen kulttuuriperintö? — Tunteet, tilat & teot

Toimittaneet Tuuli Lähdesmäki, Satu Kähkönen, Rita Paqvalén & Johanna Turunen

Kenen kulttuuriperintö? käsittelee kulttuuriperinnön monimerkityksisyyttä ja omistajuutta ja niihin kytkeytyvää kulttuuriperintötyötä kriittisestä moniäänisestä näkökulmasta. 

Kriittinen näkökulma on ohjannut teoksen kirjoittajia pohtimaan kulttuuriperinnön määrittelyyn, vaalimiseen, suojelemiseen, esittelyyn ja omistajuuteen liittyviä erilaisia intressejä, jännitteitä ja ristiriitoja. Kyse vallan käytöstä: joku tai jotkut päättävät, mitä ilmiöitä, esineitä ja paikkoja määritellään kulttuuriperinnöksi, miten niitä käsitellään ja suojellaan ja millaisia kertomuksia menneisyydestä ja nykyisyydestä niiden kautta kerrotaan.

Moniääninen tutkimus sekä yhdenvertaisuutta ja osallisuutta korostavat käytännöt ovat tärkeitä kulttuuriperinnön oikeudenmukaisen vaalimisen ja suojelun kannalta. Uudella tutkimuksella ja uusilla toimintavoilla ei ainoastaan pyritä purkamaan kulttuuriperinnön merkityksiin ja käyttöön liittyviä valtarakenteita ja osoittamaan kulttuuriperintötyön aukkoja, vaan myös korostamaan kulttuuriperintöyhteisöjen ja ryhmien omaa ymmärrystä ja kokemuksia kulttuuriperinnöstä sekä edistämään yhteisöjen välistä vuoropuhelua, solidaarisuutta ja empatiaa.
 

ISBN 978-952-397-175-2 (painettu kirja)

DOI: 10.58181/VP978-9523971752 (Open Access)


 

Petri Räsänen, Rikastettu demokratia. Politiikka taloustieteen puristuksessa

Kapitalismin oikeutus nojaa yhä vankemmin taloustieteeseen. Tieteenalan filosofiset lähtökohdat ovat kuitenkin monille tuntemattomat. Kirja kuvaa taloustieteen teknokraattista asiantuntijavaltaa avaamalla sen liberalistisia perusteita ja kapeaa suhdetta demokratiaan.

Taloustieteen julkilausumattomat periaatteet rajoittavat poliittista päätöksentekoa. Demokratia näivettyy ja ihmisten tarpeet unohtuvat markkinoiden puristuksessa. Rajoittavat raamit pitää ajatella uudelleen.

Yhteiskunnan hyvinvointi vaatii taloustieteen vallan haastamista myös yhteiskuntatieteissä. Kirjan esittämässä rikastetussa demokratiassa talous ja politiikka kuuluvat yhteen. 

Filosofi Petri Räsänen tutkii poliittisen talouden, liberalismin ja demokratian suhteita. Hän on opettanut vuosikymmeniä Tampereen yliopiston filosofian laitoksella.

OA-versio on saatavilla osoitteesta:
http://doi.org/10.58181/VP99789523971905

 

Päivi Honkatukia, Jenni Kallio & Mirja Määttä (toim.), Elämää korona-ajassa — Poikkeusolot nuorten aikuisten kokemana

 
Millaista nuorten aikuisten arki oli koronakriisin aikana? Millaisia vaikutuksia kriisillä on heidän elämäänsä ja tulevaisuuteen?

Elämää korona-ajassa tuo esille nuorten aikuisten eletyn elämän ja heidän siitä kumpuavat pohdintansa. Teos tarjoaa syvällistä tutkimustietoa ja monipuolistaa korona-ajan arviointia julkisuudessa.

Kirjassa ääneen pääsee 80 korona-aikana tavoitettua nuorta aikuista monenlaisista taustoista. Joukossa on yliopistoissa ja korkeakouluissa opiskelleita, kausityöläisiä, työn ja koulutuksen ulkopuolella tai reunamilla olevia, maahanmuuttotaustaisia sekä yhteiskunnan palveluja itsenäistymisen kysymyksiin tarvinneita nuoria. Teos lähestyy nuorten aikuisten kokemuksia ymmärtävällä otteella analysoiden, miten eri tavoin 2020-luvun alun toisiinsa kietoutuneet globaalit murrokset ja kriisit näkyivät ja vaikuttivat nuorten aikuisten elämässä.

Kirja puhuttelee paitsi tutkijoita ja opiskelijoita, myös nuorisoalaa tai yleisemmin yhteiskunta- tai kasvatustieteistä kiinnostuneita. Se tarjoaa punnittuja näkökulmia nuorten parissa työtä tekeville ammattilaisille, nuorisopoliittisista kysymyksistä kiinnostuneille päättäjille sekä suurelle yleisölle. Samoin korona-ajan kokeneet nuoret aikuiset voivat löytää kirjasta kiinnostavia peilauspintoja.
297 s.
 
Saatavuus
Teos on saatavilla
• Kovakantisena paperikirjana, joka ostettavissa Vastapainon nettikaupasta ja muista kirjakaupoista
ISBN 978-952-397-016-8 (painettu kirja)
• Sähkökirjana (ePub 3.0), joka on ostettavissa Vastapainon nettikaupasta
ISBN 978-952-397-093-9 (ePub)
• Open Access -versiona,
ISBN 978-952-397-136-3
(Open Access pdf)
DOI: 10.58181/VP9789523971608

OA-versio on saatavilla osoitteesta:
http://doi.org/10.58181/VP9789523971608
 
 Johdanto 7
Päivi Honkatukia, Mirja Määttä, Jenni Kallio
1. Metodologiset tienviitat 31
Jenni Kallio, Mirja Määttä, Päivi Honkatukia, Riikka Korkiamäki, Maaria Hartman, Helena Helve, Frida Westerback
2. Elämässä etenemisen ideaali nuorten aikuisten korona-ajan kertomuksissa 53
Mirja Määttä, Frida Westerback
3. Kurittomia vai kunnollisia? – Nuoret aikuiset korona-ajan kansalaisina 87
Jenni Kallio
4. Kriisin kesyttäjät – koronakriisi ja arjen haltuunotto korkeakouluopiskelijoiden kuvaamana 123
Eriikka Oinonen, Riikka Korkiamäki
5. Kansalaisena kotona – tarinoita yhteiskuntaan osallistumisesta koronakriisin aikana 157
Päivi Honkatukia, Jenni Kallio, Annika Valtonen
6. Toisenlaista vapautta – nuorten aikuisten myönteiset kokemukset korona-ajasta 187
Maaria Hartman
7. Nuorten kausityöläisten kokemuksia koronasta Lapin matkailukeskuksissa – hermeneuttisfenomenologisia tulkintoja 219
Helena Helve
8. Toivoa epävarmassa tulevaisuudessa: sosiaaliset suhteet osana nuorten aikuisten tulevaisuusajattelua 245
Annika Valtonen
9. Mitä voidaan oppia kriisiajan tutkimusretkistä nuorten aikuisten parissa? 277
Päivi Honkatukia, Mirja Määttä, Jenni Kallio
Kirjoittajat 297
 

 

Ari-Elmeri Hyvönen & Niko Pyrhönen (toim.)
Salaliittoteorioiden politiikat — Yhteiskuntatieteellisiä näkökulmia 

Salaliittoteorioista on tullut osa politiikkaa ja julkista keskustelua. Millaista poliittista kulttuuria salaliittoteorioiden rooli julkisessa keskustelussa edistää?

Onko viime vuosien salaliittoteoretisoinnissa jotain uutta? Millä tavalla kysymykset vastuusta kytkeytyvät salaliittoteoretisointiin? Millä tavoin salaliittoteoriat auttavat ymmärtämään demokraattisen politiikan suhdetta totuuteen ja tietoon?

Salaliittoteorioiden politiikat tarjoaa lukijalleen monenlaisia välineitä hahmottaa salaliittoteorioiden suhdetta poliittiseen päätöksentekoon ja demokraattiseen kansalaiskeskusteluun. Samalla pohditaan salaliittoteorioiden asemaa uudessa mediatilassa, jossa erilaisten sisältötyyppien rajat ovat auttamatta hämärtyneet.
377 s.
 
Saatavuus
Teos on saatavilla
• Kovakantisena paperikirjana, joka ostettavissa Vastapainon nettikaupasta ja muista kirjakaupoista
ISBN 978-952-397-016-8 (painettu kirja)
• Sähkökirjana (ePub 3.0), joka on ostettavissa Vastapainon nettikaupasta
ISBN 978-952-397-093-9 (ePub)
• Open Access -versiona,
ISBN 978-952-397-138-7
(Open Access pdf)
DOI: 10.58181/VP9789523970168

OA-versio on saatavilla tästä:
http://doi.org/10.58181/VP9789523970168
 
Sisällys
 
1. JOHDANTO 7
Niko Pyrhönen & Ari-Elmeri Hyvönen
 
I: Demokratia, totuus ja salaliittoteoretisoinnin muodot
 
2. SALALIITTOTEORIAT: ANTIIKISTA ’TOTUUDENJÄLKEISEEN’ JULKISEEN TILAAN 61
Ari-Elmeri Hyvönen & Niko Pyrhönen

3. UUSI SALALIITTOAJATTELU JA ETIIKKA 87
Juha Räikkä

4. TODELLISUUDEN JUONELLISTAMISESTA VASTAKERTOMUSTEN POLIITTISEEN MOBILISOINTIIN – SALALIITTOTEORIAT KOHTAAVAT KERTOMUSTUTKIMUKSEN JA KAUNOKIRJALLISEN POETIIKAN 105
Samuli Björninen
 
5. ”PYSYKÄÄ OMASSA TOTUUDESSANNE” – SOSIAALISEN MEDIAN SISÄLLÖNTUOTTAJIEN LÄHESTYMISTAPOJA EPISTEEMISEN PÄÄOMAN HALTUUN OTTAMISEKSI 129
Riina-Julia Solman
 
II: Media ja salaliittoteoriat
6. HUOMIOTEHDAS, SISÄLTÖSEKAANNUS JA SALALIITTOTEORIOIDEN KIERTO 163
Katja Valaskivi
 
7. DIGITAALISET SOTILAAT – QANON JA KAMPPAILU HYBRIDIN MEDIAYMPÄRISTÖN HALLINNASTA 191
Petri Jääskeläinen
 
8. SALALIITTOTEORIAT JA TROLLAUSPOLITIIKKA OIKEISTOPOPULISTISINA VIESTINTÄSTRATEGIOINA 219
Marko Ampuja & Mikko Poutanen

III Salaliittoteoria osana
poliittista järjestelmää
9. PERUSSUOMALAISET JA VÄESTÖNVAIHTO – KULTTUURI, ’ROTU’ JA SUKUPUOLI SALALIITTOTEORIASSA 253
Tuija Saresma
10. SALALIITTOMAINEN TIEDONTUOTANTO UNKARISSA 2010-LUVULLA 287
Annastiina Kallius
11. SALA-, AVO- VAI SEKALIITTO? SALALIITTOTEORIAT KIINALAISIN ERITYISPIIRTEIN 313
Niki Sopanen
12. SALALIITTOTEORIAT JA KANSAINVÄLINEN POLITIIKKA 345
Janne Riiheläinen
13. LOPUKSI – Mitä salaliittoteorioille sitten pitäisi tehdä? 367
Niko Pyrhönen & Ari-Elmeri Hyvönen

 

Maria Ahlholm, Irina Piippo ja Päivi Portaankorva-Koivisto (toim.)

Vastasaapuneet luokkahuoneissa

Suomalaiselle kouluinstituutiolle on vielä suhteellisen uutta se, että peruskouluihin tulee vuosittain runsaasti uusia, toisesta maasta muuttaneita oppilaita. He eivät olekaan vain ensimmäistä luokkaa aloittavia seitsemänvuotiaita vaan myös muiden luokka-asteiden oppilaita. Aiemmin muuttoliike on koskettanut lähinnä pääkaupunkiseutua ja kasvukeskuksia. Nyt suomen opettaminen uutena kielenä koskee opettajia laajasti eri puolilla maata ja erilaisissa oppilaitoksissa.

Vastasaapuneen koulutie alkaa Suomessa yleensä valmistavassa opetuksessa. Perusopetukseen valmistava opetus kestää yhden lukuvuoden. Termillä vastasaapunut viitataan tässä teoksessa laajempaan kohderyhmään kuin vain valmistavan opetuksen oppilaisiin. Sillä tarkoitetaan noin neljän vuoden sisällä Suomeen muuttanutta oppilasta, jonka äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame. Teoksen aineistot tarjoavat ikkunoita eri-ikäisten ja erilaisista kielitaustoista tulevien vastasaapuneiden opiskeluarkeen. Aineistojen nuorimmat vastasaapuneet ovat seitsemänvuotiaita ja vanhimmat aikuisikäisiä, eri maista Suomeen muuttaneita.

Vastasaapuneet luokkahuoneissa kokoaa yhteen yhtenäisen joukon tutkimuksia monelta eri kirjoittajalta: kaksitoista vertaisarvioitua alkuperäisartikkelia ja niiden lomassa neljä koulutuspoliittista näkökulmaa ja neljä käytännöllistä kielipedagogista sovellusesimerkkiä. Kirjan toimittajat ovat eri tieteenaloilta.

376 s.
 
Saatavuus
Teos on saatavilla
• Kovakantisena paperikirjana, joka ostettavissa Vastapainon nettikaupasta ja muista kirjakaupoista
ISBN 978-952-397-016-8 (painettu kirja)
• Sähkökirjana (ePub 3.0), joka on ostettavissa Vastapainon nettikaupasta
ISBN 978-952-397-093-9 (ePub)
• Open Access -versiona,
ISBN 978-952-397-138-7
(Open Access pdf)
DOI: 10.58181/VP9789523970168

OA-versio on saatavilla osoitteesta:
http://doi.org/10.58181/VP9789523970168
 
Sisällys
 
I Teoksen yhteiskunnallinen ja tutkimuksellinen konteksti
 
Maria Ahlholm, Irina Piippo & Päivi Portaankorva-Koivisto: Johdanto vastasaapuneiden oppilaiden valmistavaan
opetukseen ja monikielisen koulun tutkimukseen        9
Maria Ahlholm & Sirkku Latomaa: Vastasaapuneiden opetus Suomessa: Käytänteet ja ideaalit        35
Jenni Alisaari & Heli Vigren: Koulutuspoliittinen näkökulma: Pohdintoja valmistavan luokan opettajan pätevyydestä        57
Ulla Karvonen: Koulutuspoliittinen näkökulma: Koulunkäynninohjaajan koulutus ja pätevyys        61
Raisa Harju-Autti: Koulutuspoliittinen näkökulma: Kielellisesti tuettu opetus lisäresurssina yläkoulussa        67
Irina Piippo: Mitä ovat kielelliset normit ja ideologiat ja miten ne
ilmenevät luokkahuoneessa?        73
 
II Uuteen kieleen sosiaalistuminen
Maria Ahlholm & Irina Piippo: Askeleet alkuvaiheen kielenoppimiseen: Esimerkkinä yksi peruslausetyyppi        91
Anni Ratilainen: Struktuurit ja pelillisyys alakoululaisen
uuden kielen oppimisessa        121
Maria Ahlholm, Ninni Lankinen & Salla-Maaria Suuriniemi: Käytännön kielipedagogiikkaa: Luokan aamurutiinit valmistavassa opetuksessa        143
Irina Piippo & Sanna Markkanen: Myöhään alkava lukutaito: Vuorovaikutus polkuna kirjallisiin taitoihin        149
Miina Gustafsson & Maria Ahlholm: Riveissä ja ryhmissä: Miten erilaiset istumajärjestykset vaikuttavat kielenoppimiseen?        179
 
III Monikielistä matematiikkaa
Päivi Portaankorva-Koivisto: Matematiikan monet kielet        207
Maria Ahlholm & Silja Rajamäki: Käytännön kielipedagogiikkaa: Kielten limittäisyys matematiikan opiskelun tukena        233
Niina Lilja: Matematiikan tiedonalan kielen, oppimisen ja
opettamisen multimodaalisuus        239
Irina Piippo & Ninni Lankinen: Opettaja ja luokan monet kielet: Kuka kontrolloi pulpettipuhetta?        261
Elisa Repo, Niina Kekki & Jenni Alisaari: Käytännön kielipedagogiikkaa: Monikielisen pedagogiikan käytänteitä        285
Maija Jonkka: Oppilaiden kysymykset valmistavan yläkoululuokan matematiikan tunnilla        291
Päivi Portaankorva-Koivisto: Kielitietoista matematiikan
opetusta        311
 
IV Monikielisen koulun sosiaalinen oikeudenmukaisuus
Anna-Leena Riitaoja & Irina Piippo: Koulun yhdenvertaisuutta rakentamassa        329
Marja Salerto: Käytännön kielipedagogiikkaa: Monikulttuurinen
vuosikalenteri luokassa        363
Maria Ahlholm: Kielipoliittinen näkökulma: Inkluusiopuhe, raha ja vastasaapuneet        367
 
Kirjoittajat        375
 


Miira Niska, Satu Venäläinen, Antero Olakivi & Jose A. Cañada (toim.)

Sosiaalinen konstruktionismi – Miten tarkastella tulkintojen ja todellisuuden sosiaalista rakentumista

Sosiaalinen konstruktionismi herättää kiivasta keskustelua tutkimuksen tekemisen tavoista ja tutkimustiedon luonteesta. Se on sateenvarjokäsite, jonka alle mahtuu monenlaisia, ristiriitaisiakin oletuksia ja painotuksia.
Sosiaalisen konstruktionismin eri versioita yhdistää kriittinen suhtautuminen itsestäänselvyyksiin ja lähtökohta, jonka mukaan sosiaaliset prosessit muovaavat sitä, millaisena todellisuus ihmisille näyttäytyy. Sosiaalisen konstruktionismin merkitys kriittisenä tiedon tuottamisen ja arvioimisen tapana on kiistaton.
Teos auttaa lukijaa ymmärtämään sosiaalisen konstruktionismin ympärillä käytyä ja edelleen käytävää keskustelua ja kiistoja. Se toimii käsikirjana, oppaana ja karttana sosiaalisen konstruktionismin monimuotoiselle ja monitieteiselle kentälle. Teoksessa sosiaalikonstruktionistinen teoreettinen ajattelu sidotaan osaksi empiiristä sosiaali- ja yhteiskuntatieteellistä tutkimusta.
Kirjoittajat ovat sosiaalipsykologian, sosiologian, kirjallisuuden, psykologian, uskontotieteen ja ympäristöpolitiikan tutkijoita.
371 s.
Saatavuus
Teos on saatavilla
• Kovakantisena paperikirjana, joka ostettavissa Vastapainon nettikaupasta ja muista kirjakaupoista
ISBN 978-952-397-045-8 (painettu kirja)
• Sähkökirjana (ePub 3.0), joka on ostettavissa Vastapainon nettikaupasta
ISBN 978-952-397-126-4 (ePub)
• Open Access -versiona,
ISBN 978-952-397-132-5 (Open Access pdf)
DOI: 10.58181/VP9789523970458

OA-versio on saatavilla osoitteesta:
http://doi.org/10.58181/VP9789523970458
 
Sisällys
Esipuhe 
 
OSA 1: JOHDANTO

1. Sosiaalisen konstruktionismin juuret ja versiot 
Miira Niska, Satu Venäläinen, Antero Olakivi & Jose A. Cañada
http://doi.org/10.58181/VP9789523970458_01
 
OSA 2: VUOROVAIKUTUS JA MERKITYKSENANNOT

2. Sosiaalisten representaatioiden teoria sosiaalisen konstruktionismin lähestymistapana
Eemeli Hakoköngäs, Jari Martikainen & Inari Sakki
http://doi.org/10.58181/VP9789523970458_02
 
3. Keskustelunanalyysi ja sosiaalinen konstruktionismi
Melisa Stevanovic, Sanni Tiitinen & Liisa Voutilainen
http://doi.org/10.58181/VP9789523970458_03
 
4. Mikrokonstruktionismi ja diskursiivinen psykologia
Miira Niska
http://doi.org/10.58181/VP9789523970458_04

5. Konstruktionismi kertomusten tutkimuksessa
Matti Hyvärinen & Mari Hatavara
http://doi.org/10.58181/VP9789523970458_05

6. Makrokonstruktionismi: representaatioiden, toiminnan ja identifikaatioiden analyysi ideologiana
Jukka Törrönen & Rusten Menard
http://doi.org/10.58181/VP9789523970458_06
 
OSA 3: IDENTITEETIT JA RAJANVEDOT
 
7. Etnisten ja kulttuuristen ryhmäsuhteiden tutkimus: kriittisen diskursiivisen psykologian näkökulma
Emma Nortio, Katarina Pettersson & Sirkku Varjonen
http://doi.org/10.58181/VP9789523970458_07
8. Sosiaalitieteellisiä näkökulmia sukupuolen ja seksuaalisuuksien rakentumiseen
Marko Salonen, Satu Venäläinen & Päivi Berg
http://doi.org/10.58181/VP9789523970458_08
 
9. Ikääntyminen, elämänkulku ja ikävaiheet: konstruktionistinen traditio ja tutkimus
Pirjo Nikander & Katri Keskinen
http://doi.org/10.58181/VP9789523970458_09
 
10. Rakentumisen prosessit työorganisaatioissa: näkökulmana minuudet ja identiteetit
Antero Olakivi
http://doi.org/10.58181/VP9789523970458_10
 
11. Uskonnon sosiaalinen rakentuminen
Teemu Pauha
http://doi.org/10.58181/VP9789523970458_11
 
OSA 4: TIEDE, MATERIAALISUUS JA JÄLKIKONSTRUKTIONISMI
 
12. Sosiaalinen konstruktionismi ja tieteen- ja teknologiantutkimus
Jose A. Cañada & Heta Tarkkala
http://doi.org/10.58181/VP9789523970458_12
 
13. Uusmaterialismi ja sosiaalinen konstruktionismi
Mianna Meskus
http://doi.org/10.58181/VP9789523970458_13
 
14. Konstruktionismi ympäristötutkimuksessa
Kamilla Karhunmaa
http://doi.org/10.58181/VP9789523970458_14
 
Lähteet
Kirjoittajat

 

Sosiaalityö yhteiskunnan marginaaleissa

Arja Jokinen, Suvi Raitakari, Johanna Ranta (toim.)

Ihmisten elämäntilanteiden erilaisuus ja eriarvoisuus ovat aina läsnä yhteiskuntapoliittisissa keskusteluissa.
Marginaalissa eläminen voi tarkoittaa asunnottomuutta, sairastumista, työttömyyttä ja oman paikkansa etsimistä, kun tuntuu, että muut elävät arjessaan normaalia elämää. Tavallisuutta, normaalia, hyväksyttyä tai valtavirtaa ei kuitenkaan ole olemassa ilman marginaalia.

Marginaalisuus ja marginaaleihin liittyvät kysymykset ovat sosiaalityön ydintä ja aina ajankohtaisia tutkimusaiheita. Sosiaalityö yhteiskunnan marginaaleissa valottaa moniulotteisesti konstruktionistista tutkimusotetta soveltaen sosiaalityön ja marginalisaation välisiä kytkentöjä.

Teoksessa tuotetaan eri näkökulmista uutta tietoa marginalisaatiosta painotuksen ollessa aikuisten parissa tehtävässä sosiaalityössä, sen käytännöissä ja kohderyhmissä. Lisäksi teoksessa tarkastellaan ajankohtaisia marginalisaatioon liittyviä yhteiskunnallisia ilmiöitä ja niiden seurauksia.

Kirja kutsuu kriittiseen itsereflektioon erityisesti käytettyjen käsitteiden ja kategorioiden sekä niihin kytkeytyvän vallankäytön suhteen. Teos soveltuu erityisesti sosiaalityön ja muiden yhteiskuntatieteiden tutkijoiden ja opiskelijoiden sekä sosiaalialan ammattilaisten käyttöön.
• 2022
• 386 s.

 
Lataa Open Access -versio osoitteesta:
http://doi.org/10.58181/VP9789523970014
Saatavilla myös maksullisena paperikirjana ja ePub-kirjana.
 
 

Hallinnon tutkimuksen tulevaisuus

Anni Jäntti, Anna-Aurora Kork, Kaisa Kurkela, Ulriika Leponiemi, Henna Paananen, Lotta-Maria Sinervo & Sanna Tuurnas (toim.)

Mitä hallintotieteellinen tutkimus on ja minkälaista se voisi olla? Miten yhteiskunnallinen kehitys ja hallinnon tutkimus ovat sidoksissa toisiinsa?

Hallintotieteellinen tutkimus kohdistuu julkishallinnon toimintaan hallinnon ja politiikan välimaastossa. Siihen kytkeytyy kriittinen keskustelu demokratian murroskehityksestä, julkisorganisaatioiden muutosprosesseista ja johtamisesta, julkisen toiminnan kestävyydestä tai toimintapolitiikkojen vaikuttavuudesta.

Hallinnon tutkimuksen tulevaisuus on 54 tutkijan kirjoittama monitieteinen teos, joka luo näkymiä tieteenalan muutokseen ja tulevaisuuteen. Hallintotieteellisellä tutkimuksella on vahva käytännön yhteys ja merkittävä rooli yhteiskunnallisen muutoksen tekijänä. Samanaikaisesti se on myös muutoksen kohteena. Teos jäsentää tätä kaksoisroolia.

Teos soveltuu julkishallinnon muutoksesta, kehittämisestä ja tutkimuksesta kiinnostuneille lukijoille: tutkijoille, asiantuntijoille sekä opiskelijoille.
• 2022
• 418 s.

Lataa Open Access -versio osoitteesta:
http://doi.org/10.58181/VP9789517689953
Saatavilla myös maksullisena paperikirjana ja ePub-kirjana.
 
 

Suomesta poistetut – Näkökulmia karkotuksiin ja käännytyksiin

Päivi Pirkkalainen, Eveliina Lyytinen, Saara Pellander ​​​(toim.)
Ulkomaalaisen maastapoistamista – käännytystä ja karkotusta – koskevaa keskustelua hallitsevat viranomaisten näkökulmat ja käsitteet. Miltä lait ja hallinnolliset prosessit näyttävät ulkomaalaisen näkökulmasta?

”Suomesta poistetut” avaa lakien ja hallinnollisten prosessien historiaa, toimeen­panoa, niistä käytyjä kamppailuja ja niiden kohteena olevien ihmisten kokemuksia. Kirja haastaa vallalla olevaa kapeakatseista julkista keskustelua, jossa karkotukset typistetään historiattomaksi ja vain tiettyjä ihmisryhmiä koskevaksi ilmiöksi. Tosiasiassa karkotukset koskettavat laajasti koko yhteiskuntaa.

Teoksessa kritisoidaan karkotusten ja käännytysten yksioikoista normalisointia. Usein byrokraattinen karkotustoiminta tuottaa myös monia tarkoittamattomia seurauksia. Suomesta poistetut avaa monitieteisesti - historiatieteiden, yhteiskuntatieteiden ja oikeustieteiden näkökulmista - maastapoistamisiin liittyviä ilmiöitä.
 
370 s.
 
Saatavuus
Teos on saatavilla
• Paperikirjana, joka ostettavissa Vastapainon nettikaupasta ja muista kirjakaupoista
ISBN 978-951-768-996-0 (painettu kirja)
• Sähkökirjana (ePub 3.0), joka on ostettavissa Vastapainon nettikaupasta
ISBN 978-952-397-078-6 (ePub)
• Open Access -versiona,
ISBN XXX (Open Access pdf)
DOI: 10.58181/VP9789517689960
OA-versio on saatavilla osoitteesta:
http://doi.org/10.58181/VP9789517689960
 
Sisällys
Päivi Pirkkalainen, Eveliina Lyytinen & Saara Pellander: Johdanto 7
 
Osa I Karkotusten ja käännytysten historia
 
Miika Tervonen: Näkökulmia karkotuksiin historiallisena tutkimuskohteena 31
Petri Rekonen: Romanit karkotuspolitiikan silmätikkuna 51
Anni Reuter: Inkerinsuomalaisten massakarkotukset Stalinin aikana 75
Matti Välimäki: Kylmän sodan maastapoistamisen käytäntöjen murros ja nykyperiaatteiden synty 101
 
Osa II Karkotusten ja käännytysten politiikat, prosessit ja representaatiot

Jukka Könönen: Maastapoistamisten aika 131
Eila Isotalus: Käännytysten käsikirjoitus, rooli ja valta 157
Erna Bodström: Turvapaikka-asiakirjat ja karkotus 181
Saara Pellander: Karkotukset mediassa pakolaisten vastaanottokriisin jälkimainingeissa 201
 
Osa III Karkotusten ja käännytysten kokeminen
 
Eveliina Lyytinen: Kokemuksia ja havaintoja lain väkivallasta karkotuksissa 223
Katri Gadd & Hayder Al-Jouranj & Elina Pirjatanniemi: Maasta poistamisen oikeudelliset edellytykset ja irakilaisten kokemukset paluusta Irakiin 247
Lena Näre & Anna Knappe & Amir Jan: Karkotuksiin liittyvä kärsimys ja byrokraattinen väkivalta afganistanilaisten mohajerien kokemana 271
Karina Horsti & Hasan Khademi: Koulu turvallisena tilana karkotusuhan alla 293
 
Osa IV Karkotusten ja käännytysten vastustaminen
 
Päivi Pirkkalainen: Toimijat ja tunteet Oikeus elää -protestissa 321
Tiina Seppälä: Kukaan ei ole laiton -kampanja viranomaispuhetta haastamassa 341
 
Kirjoittajat 365
Teoksen kuvitus 370
Teoksen runot 370
 

 

Otto Pipatti, Ihmisen sosiaalisuuden alkulähteillä

Ensimmäinen kokonaisesitys westermarckilaisesta sosiologiasta ja sosiaaliantropologiasta, jotka hallitsivat suomalaista yhteiskuntatutkimusta ennen toista maailmansotaa.

Edvard Westermarck (1862-1939) on kautta aikain tunnetuin suomalaistutkija. Hänen kansainvälisesti menestyneet oppilaansa julkaisivat teoksiaan johtavilla brittiläisillä kustantajilla. Kirja avaa Westermarckin ja hänen oppilaidensa lähtökohtia valistusfilosofiassa, evoluutioajattelun eri suuntauksissa ja antropologiassa. Lisäksi se luo kokonaiskuvan westermarckilaisten tutkimusaiheista ja keskinäisistä samankaltaisuuksista ja eroista.

Westermarck ja hänen oppilaansa tutkivat sosiaalisten ilmiöiden alkuperää, joka synnyttää ja ylläpitää niitä yhä tänäkin päivänä. Samalla heitä yhdisti kiinnostus sellaisiin käyttäytymistaipumuksiin, jotka ihminen jakaa muiden eläinten kanssa.

Suomalaisen sosiologian historia on usein hahmotettu ”vanhan” ja ”modernin” sosiologian välisenä erontekona, jossa vanhentuneet teoriat ja metodit korvautuivat toisen maailmansodan jälkeen uudenlaisilla lähestymistavoilla. Kirja tarkastelee tätä kehityskertomusta kriittisessä valossa ja osoittaa westermarckilaisen perinnön pysyvän arvon nykypäivän tieteellisissä ja yhteiskunnallisissa keskusteluissa.
 
• 2023
• 320 s.

 
Lataa Open Access -versio osoitteesta:
http://doi.org/10.58181/VP9789523970861
Saatavana myös maksullisena paperikirjana ja ePub-kirjana.
 
 

Itsemääräämisoikeus – Teoriasta käytäntöön

Paul Tiensuu, Maija Aalto-Heinilä & Anna Mäki-Petäjä-Leinonen (toim.)

Yksilöiden oikeus määrätä itse omista asioistaan on yksi moraalisen ja oikeudellisen ajattelumme kulmakivistä. Mutta mistä tämä kulmakivi on peräisin? Mitä itsemäärääminen eli autonomia oikeastaan tarkoittaa? Kuka tai mikä voi olla itseään määräävä subjekti? Millaisilla oikeudellisilla keinoilla itsemääräämistä voidaan tukea?

Tässä teoksessa itsemääräämisoikeutta lähestytään monipuolisesti eri näkökulmista ja eri menetelmin. Kirjassa tarkastellaan esimerkiksi itsemääräämisoikeuden käsitettä suhteessa eri oikeudenmukaisuuden ja autonomian teorioihin, sekä sen historiallista kehitystä antiikin tasavaltalaisesta perinteestä moderniin liberalismiin ja feminismiin saakka.

Kirjassa kiinnitetään erityistä huomiota sellaisiin henkilöihin, joiden autonominen toimintakyky ei ole kehittynyt tai on alentunut, kuten lapset, vammaiset ja muistisairaat ihmiset. Yksilön itsemääräämisoikeutta tarkastellaan eri yhteyksissä, kuten hoitotilanteissa, digitaalisesta yksilöllisyydestä päättämisessä, sekä suhteessa muihin ihmisiin ja valtioon. Myös eläinten ja yhteisöjen itsemääräämisoikeutta tarkastellaan omissa luvuissaan.
Teoksen avulla piirtyy kuva yhtäältä itsemääräämisoikeuden käsitteen kompleksisuudesta, toisaalta sen alati kasvavasta tärkeydestä etenkin haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille.
392 s.

 
Saatavuus
Teos on saatavilla
• Kovakantisena paperikirjana, joka ostettavissa Vastapainon nettikaupasta ja muista kirjakaupoista
ISBN 978-952-397-006-9 (painettu kirja)
• Sähkökirjana (ePub 3.0), joka on ostettavissa Vastapainon nettikaupasta
ISBN 978-952-397-078-6 (ePub)
• Open Access -versiona,
ISBN 978-952-397-084-7 (Open Access pdf)
DOI: 10.58181/VP9789523970069
OA-versio on saatavilla osoitteesta:
http://doi.org/10.58181/VP9789523970069
 
Sisällys
1 Paul Tiensuu, Maija Aalto-Heinilä & Anna Mäki-Petäjä-Leinonen: Johdanto: itseys, autonomia ja itsemääräämisoikeus 7
DOI: 10.58181/VP9789523970069_01
http://doi.org/10.58181/VP9789523970069_01
 
Osa I: Itsemääräämisoikeuden filosofia

2 Niko Noponen: Miten torjua herruutta – itseään määräävien kansalaisten tasavaltalainen vapaus 51
DOI: 10.58181/VP9789523970069_02
http://doi.org/10.58181/VP9789523970069_02

3 Markku Oksanen: Itsemäärääminen ja itsensä omistaminen 73
DOI: 10.58181/VP9789523970069_03
http://doi.org/10.58181/VP9789523970069_03

4 Arto Laitinen: Voiko yliopisto olla täysin autonominen? 95
DOI: 10.58181/VP9789523970069_04
http://doi.org/10.58181/VP9789523970069_04

5 Matti Häyry: Itsemääräämisoikeus ja oikeudenmukaisuus bioetiikassa 113
DOI: 10.58181/VP9789523970069_05
http://doi.org/10.58181/VP9789523970069_05

6 Maija Aalto-Heinilä: Autonomia ja hyvinvointi 133
DOI: 10.58181/VP9789523970069_06
http://doi.org/10.58181/VP9789523970069_06
 
Osa II: Itsemääräämisoikeus oikeusteoriassa

7 Paul Tiensuu: Itsemääräämisoikeuden perusteleminen ihmisoikeutena 155
DOI: 10.58181/VP9789523970069_07
http://doi.org/10.58181/VP9789523970069_07

8 Ida Koivisto & Pauli Rautiainen: Valtio yksilön itsemääräämisoikeuden määrittäjänä 183
DOI: 10.58181/VP9789523970069_08
http://doi.org/10.58181/VP9789523970069_08

9 Sanna Mustasaari: Bileet! Feministinen teoria, relationaalinen autonomia ja nuorten seksuaalioikeudet 209
DOI: 10.58181/VP9789523970069_09
http://doi.org/10.58181/VP9789523970069_09

10 Visa Kurki: Eläinten itsemääräämisoikeus? 233
DOI: 10.58181/VP9789523970069_10
http://doi.org/10.58181/VP9789523970069_10

11 Jenni Hakkarainen: Kuinka digitaalinen ihminen kootaan? 251
DOI: 10.58181/VP9789523970069_11
http://doi.org/10.58181/VP9789523970069_11
 
Osa III: Autonomia ja itsemääräämisoikeus käytännössä

12 Kirsi Pollari: Lapsen itsemääräämisoikeus terveydenhuollossa 273
DOI: 10.58181/VP9789523970069_12
http://doi.org/10.58181/VP9789523970069_12

13 Heidi Vanjusov: Asiakkaan osallisuus itsemääräämisoikeuden ilmentäjänä päihdepalveluissa 303
DOI: 10.58181/VP9789523970069_13
http://doi.org/10.58181/VP9789523970069_13

14 Susanne Uusitalo: Itsemääräämisoikeus, addiktio ja ”väärät valinnat” 329
DOI: 10.58181/VP9789523970069_14
http://doi.org/10.58181/VP9789523970069_14

15 Anna Mäki-Petäjä-Leinonen: Autonomiaa relaatioissa – ikääntyvien ihmisten kokemuksia autonomiansa toteutumisesta 349
DOI: 10.58181/VP9789523970069_15
http://doi.org/10.58181/VP9789523970069_15

16 Henna Nikumaa: Muistisairaan autonominen toimijuus – sairastuneen yksilölliset ja termisidonnaiset kokemukset 365
DOI: 10.58181/VP9789523970069_16

http://doi.org/10.58181/VP9789523970069_16

Kiitokset 391

Kirjoittajat 392

 


 

---

Kategorian tuotehaku

Suodata ja järjestä

Tuotehaku päivittyy automaattisesti suodattimen valinnan yhteydessä

Järjestys

+

Osuvin ensin

Edullisin ensin

Kallein ensin

Suosituin ensin

Aakkosjärjestys

Uusin ensin

Poista kaikki suodatukset

---