Toistemme viholliset? — Kirjallisuus kohtaa sisällissodan
Melkas, Kukku; Löytty, Olli
| Kustantaja: | Vastapaino |
| Painos: | 2018 |
| Julkaisuvuosi: | 2018 |
| Kieli: | suomi |
| Sivumäärä: | 231 |
| Tuoteryhmät: | Kirjat aiheittain Historia Yhteiskunta |
| Kirjastoluokka: | 92.71 Suomen historia v. 1917-1920 |
| YSO - Yleinen suomalainen asiasanasto: | kirjallisuudentutkimus, sodat, sisällissodat, Suomen sisällissota, vaikutukset, kirjallisuus, kulttuuri, kaunokirjallisuus, sarjakuvat, elämäkerrat, näytelmät, esitykset, teatteritaide, musikaalit, musiikki, kuvataide, vastakohdat, historiankirjoitus, historiankäsitys, kirjallisuudenhistoria, kulttuurihistoria |
| Avainsanat: | sisällisota, kirjallisuudentutkimus, kaunokirjallisuus, 1918 |
Muut formaatit tai variantit
|
E-kirja, 2018 EPUB |
26,30 €
|
• Mitä ovat Suomen kirjallisuuden sisällissodat ja miten ne näkyvät vielä tänään?
• Suomen johtavat kirjallisuudentutkijat tarkastelevat ja parantavat sisällissodan jättämiä haavoja nykypäivän perspektiivistä.
• Kirja laajentaa sisällissotaa koskevaa historiakuvaa ja liittää sen Suomen satavuotiseen yhteiskunnalliseen kehitykseen.
• Laajalle yleisölle soveltuva teos avaa uusia näkökulmia suomalaiseen kirjallisuuteen ja sen vastakkainasetteluihin.
Vuosi 1918 tuntuu kirjallisuudessa, mutta kahtiajaot eivät päättyneet sisällissotaan. Vastakkainasettelut halkovat kansaa, kaupunkeja, perheitä, kieliä ja mieliä.
Kaunokirjallisuus nostaa esille syviä ristiriitoja, repii auki haavat mutta myös parantaa niitä. Kirjailijat kuten F. E. Sillanpää, Veijo Meri, Kjell Westö, Anneli Kanto ja Pajtim Statovci ovat kirjoissaan sukeltaneet yhteisöjen tajunnan väkivaltaisiin pohjavirtoihin. Mitä sieltä löytyy?
Kirjassa johtavat kirjallisuudentutkijat ja tunnetut taiteilijat seuraavat vuoden 1918 jättämiä jälkiä. Kirjassa kysytään, miten vastakkainasettelut näkyvät ja kuuluvat suomalaisessa yhteiskunnassa ja kirjallisuudessa. Jäljistä olemme pääsemättömissä - siksi historian haavoja on hoidettava. Tieteilijöiden ja taiteilijoiden esseissä proosa lavenee teatteriin, musikaaliin, kuvataiteeseen ja sarjakuvaan.
• Suomen johtavat kirjallisuudentutkijat tarkastelevat ja parantavat sisällissodan jättämiä haavoja nykypäivän perspektiivistä.
• Kirja laajentaa sisällissotaa koskevaa historiakuvaa ja liittää sen Suomen satavuotiseen yhteiskunnalliseen kehitykseen.
• Laajalle yleisölle soveltuva teos avaa uusia näkökulmia suomalaiseen kirjallisuuteen ja sen vastakkainasetteluihin.
Vuosi 1918 tuntuu kirjallisuudessa, mutta kahtiajaot eivät päättyneet sisällissotaan. Vastakkainasettelut halkovat kansaa, kaupunkeja, perheitä, kieliä ja mieliä.
Kaunokirjallisuus nostaa esille syviä ristiriitoja, repii auki haavat mutta myös parantaa niitä. Kirjailijat kuten F. E. Sillanpää, Veijo Meri, Kjell Westö, Anneli Kanto ja Pajtim Statovci ovat kirjoissaan sukeltaneet yhteisöjen tajunnan väkivaltaisiin pohjavirtoihin. Mitä sieltä löytyy?
Kirjassa johtavat kirjallisuudentutkijat ja tunnetut taiteilijat seuraavat vuoden 1918 jättämiä jälkiä. Kirjassa kysytään, miten vastakkainasettelut näkyvät ja kuuluvat suomalaisessa yhteiskunnassa ja kirjallisuudessa. Jäljistä olemme pääsemättömissä - siksi historian haavoja on hoidettava. Tieteilijöiden ja taiteilijoiden esseissä proosa lavenee teatteriin, musikaaliin, kuvataiteeseen ja sarjakuvaan.