Kevään 2011 eduskuntavaalit palauttivat yhteiskunnalliset vastakkainasettelut julkiseen keskusteluun. Tulisiko Suomen, kuten vaalit voittaneet perussuomalaiset linjasivat ilmastopoliittisessa vaihtoehdossaan, ilmoittaa EU:lle ja YK:lle "ottavansa yksipuolisen aikalisän ilmastopolitiikassa"? Vai onko Suomi, kuten joulukuussa 2010 raporttinsa jättänyt maabrändivaltuuskunta esitti, velvollinen osoittamaan osaavansa ratkaista kestävään kehitykseen ja globaaliin köyhyyteen liittyviä ongelmia?

Mihin suuntaan Suomi on menossa? Kenen ehdoilla ja arvoilla tulevaisuuteen matkataan? Millaisia kutsuhuutoja uusliberaalit globaalistajat, hyvinvointivaltion perinnön puolustajat tai uusnationalistit esittävät? Kuinka vaihtoehdot jäsentyvät? Mikä on median rooli niiden kehystäjänä?

"Kuinka meitä kutsutaan?" -teoksen kirjoittajien mukaan suuntakamppailuja ei voi ymmärtää ilman, että niihin sisältyvät kulttuuriset ulottuvuudet otetaan vakavasti. Erilaisten kutsuhuutojen esittäjät rakentavat vetoomuksissaan tietyn ihannekuvan Suomesta ja suomalaisista. Se, keiden kutsuhuutoja kansalaiset kuuntelevat, määrittyy siitä, keihin "meihin" äänestäjät identifioituivat. Kamppailussa maan suunnasta on siis kyse yhä painokkaammin myös merkityksistä ja kulttuurista.

Teoksessa kahdeksan humanistia ja yhteiskuntatieteilijää kartoittaa monipuolisesti nyky-Suomessa sitten 1990-luvun käytyjä ja meneillään olevia määrittelykamppailuja. Monitieteinen kirja on tarkoitettu kaikille Suomen suunnasta kiinnostuneille. Sillä on käyttöä myös kulttuurintutkimuksen, mediatutkimuksen ja muiden humanististen ja yhteiskuntatieteiden oppimateriaalina.