Nykyisin lähes kaikkea mitataan. Ilmiö ei ole uusi, mutta sen laajuus ja merkitys ovat suurempia kuin koskaan: koko nykyinen elämänmuotomme on mittaamisen ja erilaisten mittojen jäsentämää. Samalla olemme niin tottuneita vallitseviin mittoihin ja mittaamiskäytäntöihin, ettei ole helppoa ajatella, millä tavoilla mitat vaikuttavat yhteisöjen ja yksilöiden toiminnassa. "Mitan muunnelmissa" selvitetään mitan käsitteisiin ja mittaamisen käytäntöihin sisältyviä historiallis-filosofisia taustaoletuksia. Ne muokkaavat perustavalla tasolla käsityksiämme siitä, mitä voi mitata ja mitä mittaustulokset meille kertovat. Aihetta tutkitaan vaikutushistoriallisesti kolmessa tärkeimmässä kontekstissa: Antiikin filosofeilta löytyvät varhaiset käsitteelliset perusteet mitalle ja mittaamiselle. Uuden ajan alussa mittaamisesta tuli tieteellinen menetelmä. 1800-luvun alussa syntyi metrijärjestelmä, joka on levittänyt tietyt mittayksiköt ja niitä ylläpitävän metrologian ympäri maailmaa.

Ajattelun historian yksityiskohtien kautta kirjassa hahmottuu yhtä teknistä käsitettä laajempi näkemys maailmasta ja sitä koskevasta tiedosta niin menneisyydessä kuin nykyhetkessäkin. Mittaaminen ei ole neutraali työkalu, vaan sen erilaiset tulkinnat ja eri käyttötavat kietoutuvat omanlaiseensa käsitykseen maailmasta, ihmisestä ja tiedosta. Asiasanat: fyysikot metrijärjestelmä mittaus mittayksiköt vaikutushistoria