Valkoiset

Valkoiset

Vapaussodan perintö

Vuosien 1918–1939 Suomi oli sisällissodan voittajien, valkoisten maa. He perustivat ensimmäisen tasavallan vapaussodan perinnölle ja valkoisten keskinäiselle yhteisöllisyydelle sekä muovasivat sen ilmiasun haluamakseen. Valkoisuus kuitenkin ajautui kriisiin oikeistoradikalismin vuosina 1930–1933. Mikä mursi valkoisen veljeyden?
VTT Miika Siironen paneutuu Suomen sisällissodan yhteiskunnallisiin, poliittisiin ja sosiaalisiin seurauksiin yhden paikkakunnan, Iisalmen, kautta. Hän tarkastelee valkoisten yhteisöllisyyden ylläpitäjiä ja rakennusaineita sekä aatteellisia ja poliittisia ristiriitoja, joita voittajien leirissä muodostui. Kysymys on tänäkin päivänä ajankohtaisista asioista: miten yhteiskunnassa palataan rauhaan ja arkeen repivän sisällissodan päätyttyä ja millä tavalla sodan rintamalinjat jatkavat elämäänsä dramaattisten tapahtumien jälkeen.

Prologi
Mitä paikallisyhteisö voi meille kertoa?
Miten sisällisodan voittajat on nähty? 

I. Valkoisuuden synty ja sisältö
Kansalaisyhteiskunta 
Puoluepolitiikka
Sota
Uhrin merkitys ja paikka
Uhkan ja utopian välissä
Valkoisuuden vapaaehtoinen kurinalaisuus

II. Säilyttäminen
Valkoisen Suomen toiminnallinen ydin – suojeluskunta ja Lotta Svärd
Ulkokehä – valkoista diskurssia ylläpitäneet instituutiot

III. Rapautuminen
Lapuan liike – pakkovallan paluu
IKL – oikeistoradikalismi irtoaa hegemoniasta 
Ristiriitoja valkoisessa yhteisössä

IV. Sodan perintö

Aiheeseen liittyvät

Äärimmäisyyksien aika

Jännittävä kertomus lyhyestä 1900-luvusta, jota on kutsuttu myös sen omaelämäkerraksi. Historioitsija Eric Hobsbawm nivoo yhteen arkisto- ja tutkimustietoa sekä omakohtaisia kokemuksia ja muistoja.

Yksityinen: Hennalan naismurhat 1918

Hennalan vankileirillä tapahtui Suomen historian suurin naismurha

Sodasta rauhaan

Miten Eurooppa pääsi jaloilleen ensimmäisestä maailmansodasta? Teos auttaa luomaan kokonaiskuvan ensimmäisen maailmansodan merkityksestä, pitkäaikaisvaikutuksista ja rauhaan palaamisen ongelmista.