Modernin tieteen synty Euroopassa

Modernin tieteen synty Euroopassa

Suom. Lena Talvio

Alkuteos La nascita della scienza moderna in Europa

Italialaisen Paolo Rossin teos modernin tieteen synnystä johdattaa lukijan yleistajuisesti tieteen historiaan ja sen herättämiin tieteenfilosofisiin kysymyksiin. Rossi tutkii eri tieteenalojen koulukuntien välisiä yhteenottoja ja niiden taustalla piileviä arvojärjestelmiä ja kumoaa siten oivallisesti käsityksen tieteestä neutraalina ja kulttuurista irrallisena asiana. Hän osoittaa monien nykyistä tiedettä ja tieteen tekemistä luonnehtivien piirteiden syntyneen 1600-luvulla sotien ja ruton piinaamassa Euroopassa. Samalla hän myös näyttää, mikä oli uutta ja vallankumouksellista tuolloin syntyneissä uusissa tiedon muodoissa.
Rossi tarkastelee monipuolisesti tieteen uusia saavutuksia kuten tähtitieteen keksintöjä, mikroskoopilla tehtyjä uusia havaintoja, Newtonin liikkeen lakeja, tyhjiössä tehtyjä kokeita sekä verenkiertojärjestelmän salojen paljastumista. Niiden ohella jokaisessa luvussa käsitellään ajatuksia, jotka olivat keskeisiä kullekin älylliselle vallankumoukselle. Modernin luonnontieteen synnyn ja luonteen tarkastelut kytketään niin historialliseen kuin aate- ja oppihistorialliseenkin taustaansa. Rossi purkaakin teoksessaan tavanomaisia mustavalkoisia vastakkainasetteluja tieteen historian ja tieteenfilosofian sekä luonnontieteiden ja humanististen tieteiden välillä.

Paolo Rossi (s. 1923) on Firenzen yliopiston emeritusprofessori, joka on teoksissaan tarkastellut erityisesti tieteen kehitystä.

Suomentaja Lena Talvion nautittava käännös on palkittu J. A. Hollo -palkinnolla.

Saatavana myös e-kirjana.

1. Esteitä
2. Salaisuuksia
3. Insinöörit
4. Ennennäkemättömiä asioita
5. Uusi taivas
6. Galilei
7. Descartes
8. Lukemattomia maailmoja
9. Mekaniikan filosofia
10. Kemian filosofia
11. Magnetismin filosofia
12. Sydän ja lisääntyminen
13. Luonto ja aika
14. Luokittelu
15. Välineet ja teoriat
16. Akatemiat
17. Newton
Hakemisto

Aiheeseen liittyvät

Mitan muunnelmat

Vangitseva tieteenhistoriallinen tutkimus mittaamisesta ja sen merkityksistä. Mittaaminen ei ole neutraali työkalu, vaan siihen liittyy aina tietty käsitys maailmasta, ihmisestä ja tiedosta.