Maailmankirjallisuuden filologia

Maailmankirjallisuuden filologia

Suom. Harry Lönnroth & Taina Vanharanta

 

”Vain historian avulla ihmiset esiintyvät kokonaisuutena.”

Erich Auerbachia (1892–1957) on kuvattu yhdeksi 1900-luvun suurista kirjallisuudentutkijoista ja eurooppalaisista humanisteista. Auerbachin maailmanmaine perustuu ennen kaikkea vuonna 1946 ilmestyneeseen kirjallisuustieteen klassikkoon Mimesis: Todellisuudenkuvaus länsimaisessa kirjallisuudessa. Tämä suomennoskokoelma sisältää kaksitoista Auerbachin maailmankirjallisuuden filologiaa käsittelevää esseetä. Maailmankirjallisuus on yleisesti arvostettua kirjallisuutta, joka vaikuttaa kielellisten ja kansallisten rajojen yli.

On sanottu, että filologia tarkoittaa Auerbachille kielen ja kirjallisuuden syvää tuntemusta, eräänlaista kielen, kirjallisuuden, historian ja filosofian synteesiä. Tämän syvällisen, filologisen ulottuvuuden ymmärtäminen on keskeistä myös 2000-luvulla, kun pohditaan humanististen tieteiden suhdetta toisiinsa ja niiden monesti yhteen nivoutuvia historiallisia kehityskulkuja. Filologia – lukemisen tiede – yhdistää humanistisia tieteitä aikana, jolloin monitieteisyys on akateemisen keskustelun keskiössä.

Auerbachille filologia olikin lähinnä yleistä kulttuuritiedettä, joka oli jotakin muuta kuin kapeata erikoistutkimusta. Auerbachin tutkimusmenetelmä korostaa yksittäistä ja konkreettista tekstiä, filologiaa ja tyylianalyysia. Se on lukemisen taitoa, erityisesti hitaan lähiluennan taitoa.

Aiheeseen liittyvät

Yleisen kielitieteen kurssi

Kielitieteen kenties kuuluisin teos vihdoin suomeksi! Saussuren avulla ymmärrettiin, miten kieli toimii ja miten ihminen antaa asioille ja esineille merkityksiä.